Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden (kuulemma näin on sanonut alunperin Niels Bohr, eikä suinkaan Ahti Karjalainen). Yritetään silti. Toivottavasti olen väärässä.
Jatkan Relanderin pohdintoja hallituspohjasta. Alunperin minun piti ennustaa hallituspohjaa ennustamalla eduskuntavaalien tulosta, mutta nyt tilanne on niin absurdi, että tulevaa hallitusta voi tarkastella ihan kannatuksista riippumatta. Riittää, että arvaa neljän suuren olevan jossain järjestyksessä Kokoomus, SDP, Keskusta ja Persut. Tarkastelen hallituspohjaa eri ohjelmaehdotuksien ja niihin liittyvien kynnyskysymysten kautta.
Vakausrahastot: Persuille kynnyskysymys ja he ovat tässä yksin. Persut eivät lähde hallitukseen.
Ydinvoima: Kokoomus haluaa kirjata hallitusohjelmaan, Keskusta ja SDP eivät halua kirjausta. Vihreät haluavat, että kirjataan ei ydinvoimalle. Kokoomus tuskin saa tavoitetta yksin läpi, mutta Vihreät eivät ainakaan saa. Ohjelmaan ei kirjata mitään tai kirjataan jotain epämääräistä. Vihreät eivät lähde hallitukseen.
Jäljellä on vanhat suuret puolueet, jotka tuskin kolmistaan hallitusta muodostavat. Olivat hallituksessa mitkä tahansa kaksi näistä, tarvitaan liuta pikkupuolueita, koska Persuilla ja Vihreillä ovat kuitenkin syöneet edellisten kannatusta.
Pakkoruotsi: Jäljellä olevissa hallitusehdokkaissa on paljon sellaisia, jotka olisivat tästä valmiita luopumaan. Kuitenkaan RKP ei lähde hallitukseen, joka heikentää ruotsinkielen asemaa. RKP tarvitaan hallitukseen, joten asia ei muutu ensi vaalikaudella.
Sukupuolineutraali avioliittolaki: Kaikki puolueet Persuja ja KD:ja lukuun ottamatta kannattavat ainakin varovaisesti. Kuitenkaan KD ei lähde hallitukseen, joka tällaista ehdottaa. KD tarvitaan hallitukseen, joten asia torpataan ensi vaalikaudella.
Myönnän, että kaksi viimeistä pointtia riippuu jo vähän kannatuksistakin ja ennen kaikkea suurten puolueiden liberaalisiipien osuudesta, mutta ensimmäiset kynnyskysymykset vakautusrahastoista ja ydinvoimasta ovat niin voimakkaita, että mahdollisesti kumpikaan Vihreistä ja Persuista ei mene hallitukseen. Tämä taas tarkoittaa sitä, että molemmat ovat oppositiossa. Miettikääs kuinka voimakas oppositio se on. Paradoksaalisesti on siis niin, että hallitukseen on vaikea saada puolueita, mutta myös oppositio on harvinaisen heikko.
Kuten kaveri ehti jo Relanderin kirjoitusta kommentoida, tekee mieli jatkaa ulkomailla oleskelua neljä vuotta lisää, jos ennustukset osuvat lähellekään oikein.
Istuvathan Vihreät parhaillaankin ydinvoimalupia lähes kaikille halukkaille jakavassa hallituksessa? Vaikea uskoa että tosipaikan tullen yv:stä tulee kynnyskysymystä tälläkään kertaa, jos vain ministerinsalkkuja on tarjolla.